Tämä käy ilmi KTM Merja Mattilan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululle tekemässä tutkimuksessa. Mattila tarkastelee tutkimuksessaan yrityksenlaajuisen tietojärjestelmän (toiminnanohjausjärjestelmä, ERP) omaksumista ja käyttöä suuressa projektiorganisaatiossa.

Projektien ja palveluiden erilaisuus ratkaisevat järjestelmän omaksumisen ja käytön

Mattilan tutkimus tarkastelee kuinka yritys tehostaa toimintaansa muuttamalla organisaatiorakennettaan ja ottamalla käyttöön strategisesti tärkeän projektitoimitusmallin. Tutkimuksen kohteena oleva yritys siirtää projektityötä eri puolille kansainvälistä organisaatiotaan hajautettujen tiimien, uusien järjestelmätoiminnallisuuksien ja eri ryhmien välistä yhteistyötä tukevien tietojärjestelmien avulla.

Mattila osoittaa väitöskirjatutkimuksessaan, että asiantuntijaorganisaation ominaispiirteet - kuten tietointensiivisyys ja työntekijöiden korkea ammattitaito - vaikuttavat tietojärjestelmän omaksumiseen ja käytön johtamiseen.

Mattila käyttää projektitoimitusmallin yhtä osaa, projektimiehitystä, esimerkkinä tietojärjestelmän uusien toiminnallisuuksien tukemista prosesseista. Projektimiehityksessä yritys hyödyntää tietojärjestelmän sisältämiä, mm. asiantuntijoiden osaamiseen ja työkuormitukseen liittyviä tietoja. Myös näiden tietojen luonne vaikeuttaa tietojärjestelmän omaksumista ja käyttöä.  

Erityisesti yrityksen tuottamien projektien ja palveluiden erilaisuus vaikeuttavat tietojärjestelmän omaksumista ja käyttöä. Tämän erilaisuuden takia projektien ja palveluiden miehittäminen onnistuu yrityksessä vain osittain järjestelmän avulla.

Väitöstilaisuus

KTM Merja Mattilan tietojärjestelmätieteen aineeseen kuuluva väitöskirja The Interaction between an Enterprise System and a Knowledge-Intensive Project Organization – A Case Study of Project Staffing (Yrityksenlaajuisen tietojärjestelmän ja tietointensiivisen projektiorganisaation välinen vuorovaikutus – tapaustutkimus projektimiehitysmallista) tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa torstaina 24.5.2012 klo 12.00 alkaen (Arkadia-rakennus, sali E-341, 3. kerros, Lapuankatu 6).

Vastaväittäjänä toimii professori Kalle Lyytinen (Case Western University, USA) ja kustoksena professori Matti Rossi.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-econ(at)aalto.fi tai puh. 050 566 5673. Väitöskirjan voi tilata sähköpostitse osoitteesta: toolo(at)ayy.fi

Lisätietoja: Merja Mattila (merja.mattila(at)aalto.fi), puh. 040 705 4989

Kyselyyn vastaajista 80 % työskenteli valmistumishetkellä, heistä vakituisessa kokopäivätyössä oli 55 %, vakituisessa osapäivätyössä 5 %, määräaikaisessa kokopäivätyössä 17 % ja määräaikaisessa osapäivätyössä 3 %. Enää 2 % vastaajista jatkoi opiskelua. Prosentilla vastaajista oli joko muu työtilanne, tai he toimivat päätoimisena tai osa-aikaisena yrittäjänä, toiminimellä tai osakkaana yrityksessä tai olivat vanhempainlomalla tai hoitovapaalla. Vastaajista töitä haki 13 %, yleisin syy työttömyyteen oli muu syy tai ettei ollut vielä hakenut työtä.

Miltei kaikki vastaajat (91 %) pitivät työtehtävien ja koulutuksen vastaavuutta hyvänä tai melko hyvänä. Reilusti yli puolet (62 %) sijoittui asiantuntijatehtäviin. Toimihenkilöitä ilman esimiesasemaa oli lähes viidennes (19 %) vastanneista. Johtotehtäviin valmistumishetkellä sijoittui 13 %, joista keskijohtoon 10 % ja ylimpään johtoon tai johtoon 3 % vastanneista. Kolme prosenttia vastaajista toimi professorina, lehtorina, assistenttina tai muuna opettajana tai muussa asemassa.

Valmistumishetken työpaikka sijaitsi suurimmalla osalla vastaajista (88 %) pääkaupunkiseudulla (Helsinki 70 %, Espoo/Vantaa/Kauniainen 18 %). Melko pieni määrä valmistuneista, vain 6 %, oli valmistumishetkellä töissä ulkomailla. Vain 6 % vastaajista työskenteli muualla Suomessa, ja tästäkin luvusta puolet muualla Uudellamaalla.

Yksityinen sektori suurin työnantaja

Yksityinen sektori työllisti selvästi eniten (84 %) valmistuneista, yliopisto 4 %, valtio 3 %, muu julkisyhteisö 3 %. Loput työantajat - valtion liikelaitos, kunta tai kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos tai kunnan omistama yritys, ja järjestö, säätiö tai vastaava – työllistivät kukin prosentin vastaajista. Myöskään yrittäjyys ei ole suosittua vastavalmistuneiden joukossa: vain 2 % vastaajista oli perustanut oman yrityksen.

Lähes kolmasosa vastaajista (31 %) työllistyi taloushallinnon tehtäviin. Markkinointiin sijoittui 20 %, yleishallinnollisiin tehtäviin 17 %, tietojenkäsittely-/ICT-tehtäviin 6 %, henkilöstöhallintoon 5 %, logistiikkaan, opetus/tutkimustehtäviin ja palvelu- ja neuvontatehtäviin kuhunkin 4 %. Pieni määrä vastaajista työskenteli sihteerinä tai assistenttina (2 %) ja loput vastaajista olivat muissa tehtävissä (8 %).

Vastavalmistuneiden tehtävänimikkeistä yleisimmät olivat analyytikko (analyst), konsultti (consultant), controller, associate, projektipäällikkö, tutkija, projektiassistentti, advisor. Muita tehtävänimikkeitä löytyi yli 100.

Kyselyyn vastanneet

Vuonna 2011 Kauppakorkeakoulusta valmistuneille tehtyyn kyselyyn vastasi 281 valmistunutta maisteria. Vastaajat olivat keskiarvoiältään 27,9 -vuotiaita, ja heistä hieman yli puolet (52 %) oli naisia ja loput 48 % miehiä. Maisteritutkinnon suorittaneista suurimmalla osalla (81 %) oli myös kandidaatin tutkinto samasta yliopistosta, ja 7 %:lla kandidaatintutkinto toisesta suomalaisesta yliopistosta.

Suurin osa vastaajista oli opiskellut Kauppakorkeakoulussa markkinointia (18 % ). Seuraavaksi eniten laskentatoimea (15 %), kansainvälistä liiketoimintaa (International Business; 15 %) ja organisaatioita ja johtamista (11 %). Muut yleisimmät koulutusohjelmat olivat rahoitus (10 %), kansantaloustiede (9 %), Information and Service Management (6 %), yritysjuridiikka (4 %), logistiikka (4 %), International Business Communication (2 %), talouselämän viestintä (1 %), yrittäjyys ja pienyritysten johtaminen (1 %). Muita aineita oli 2 %.

Lue lisää tuloksista

YTM Pekka Piironen esittää väitöskirjassaan, että kapitalismin nykymuotoa olisi luonnehdittava epävarmuuden taloudeksi. Se on poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen järjestelmä, jota ohjaavat poliittiset intressit ja jonka ylläpitämiseen me kaikki osallistumme.

Piirosen Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemän tutkimuksen mukaan talous- tai finanssikriisejä hallitaan kollektiivisella vakuudella. Talouskriisejä ei voi kattaa muuten kuin jälkikäteen, rajoittamattomasti ja yhteiskunnallisesti eli kollektiivisella vakuudella toisin kuin vakuutusyhtiössä voidaan vakuuttaa riskit ennalta ja rajoitetusti.

Repeämä antaa taloudelle elämän

Tutkimuksen johtopäätös on että talouden repeämä, kuten talous- tai finanssikriisi ja kollektiivinen vakuus muodostavat akselin, jolla talouden keskeytymättömyys voidaan taata. Talouden repeämä on seurausta arvaamattomuudesta, mutta myös kokeiluista, innovaatioista ja uuden luomisesta. Paradoksaalisesti repeämä antaa taloudelle elämän.

Näistä epävarmuuden tiloista syntyviä repeämiä voidaan lopulta kattaa vain kollektiivisella vakuudella.  Talouden rakenteessa tämä tarkoittaa sitä, että emme voi uusintaa oman elämämme ehtoja tai toimeentuloamme muutoin kuin takaamalla arvontuotannon. Siten pelastaaksemme talousjärjestelmän joudumme kaikki kohtaamaan finanssikriisin ja vastaamaan siihen kollektiivisella vakuudella.

Tutkimuksessa analysoidaan taloutta filosofian, taloustieteen ja yhteiskuntatieteiden tarjoamien lähtökohtien kautta. Nämä keskustelut ovat tarjonneet tarvittavia aineksia uusien käsitteiden muodostamiselle. Uusien käsitteiden luomisen tarkoitus on ollut tavoittaa aikaisempaa paremmin nykytalouden olemus.

Väitöstilaisuus

Pekka Piirosen (YTM, Joensuun yliopisto) organisaatiot ja johtaminen aineeseen kuuluva väitöskirja Epävarmuuden talous tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 18.5.2012 klo 12.00 alkaen (Chydenia, Stora Enso -sali, 3. kerros, Runeberginkatu 22-24). Vastaväittäjänä toimii professori Risto Heiskala (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Risto Tainio.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-econ(at)aalto.fi tai puh. 050 566 5673. Väitöskirjan voi tilata sähköpostitse osoitteesta: toolo(at)ayy.fi.

Lisätietoja: Pekka Piironen (pekka.piironen(at)aalto.fi), puh. 040 586 5496.

Yksi uusista akatemiatutkijoista on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuskeskus CEMATin tutkimuspäällikkö, KTT Päivi Karhunen. Karhusen tutkimusaiheena ovat instituutiot ja kansainväliset liiketoimintastrategiat kasvutalouksissa.

Suomen Akatemian akatemiatutkijan rahoituksen tavoitteena on edistää ja vahvistaa parhaimpien kokeneiden tutkijoiden pätevöitymistä akateemiseen johtajuuteen ja vakiinnuttaa heidän asemaansa itsenäisenä tutkijana. Valitut tutkijat aloittavat kautensa tämän vuoden syyskuussa.

Lisätietoa CEMATista

Lisätietoja: Päivi Karhunen, paivi.karhunen(at)aalto.fi

Tutkimusta varten kerätyssä laajassa ja perusteellisessa tietokannassa on noin 184.000 nimeä, ja analyysissä on mukana kaikkiaan 64 ABC-myymälän uusinvestoinnit.

S-ryhmän yhteydet kunnallispolitiikkaan ovat laajat. Huvisen tekemä kattava tilastollinen analyysi ei kuitenkaan tue sitä, että S-ryhmän poliittisilla kytköksillä olisi yhteyttä ABC-liikennemyymälöiden kaavoituspäätöksiin tai sijaintipaikkojen laatuun. Tutkimuksesta ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöksiä yksittäisistä kaavoituspäätöksistä.

 Lue pro gradu -tutkielma. (englanniksi, pdf, 710 KB)

Lisätietoja:
Professori Matti Keloharju, matti.keloharju@aalto.fi, 040 353 8043
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestintä, viestinta-econ@aalto.fi, 050 349 1263

Sisäisessä tiedonsiirrossa tietoa siirtyy yrityksessä eri toimijoiden kesken. Ulkoisessa tiedonsiirrossa tietoa siirtyy yritykseen sen ulkopuolelta, esimerkiksi asiakkailta tai muista yrityksistä.

Pienissä ja keskisuurissa teollisuusyrityksissä (pkt-yritykset) panostukset tiedonsiirtoon ja -luontiin edistävät yritysten kansainvälistymistä. Tiedonsiirto ja -luonti ovat avainasemassa erityisesti kansainvälistymisen tärkeimmissä toiminnoissa eli tuotannossa, tuotekehityksessä ja kansainvälisessä markkinoinnissa.

Tiedonluonti alkaa ideasta. Tämän jälkeen ideasta muodostetaan käsitys, joka hyväksytään yleisesti. Lopuksi uusi tieto otetaan käyttöön, esimerkiksi sitä sovelletaan yrityksen tuotannossa.

Tutkimuksessa paneudutaan pkt-yrityksiin, jotka valmistavat komponentteja ulkomaisille lopputuotteiden valmistajille. Tutkimus tuo uutta tietoa niin tiedonsiirtoon ja -luontiin kuin pkt-yritysten kansainvälistymiseen. Esimerkiksi suurissa yrityksissä kehitetty tiedonluonnin teoria on liian monivaiheinen pkt-yrityksiin. Pkt-yrityksiin soveltuu usein yksinkertaisempi malli. Esimerkiksi päälliköllä on uusi näkemys, hän ”myy” sen toisille ja se toteutetaan käytännössä.

Oppimiskulttuuri ja sosiaalinen pääoma parantavat tiedonsiirtoa

Kohosen tutkimuksen mukaan sisäisessä tiedonsiirrossa keskeisintä on tuotantotiimien osaamisen kehittäminen, jotta tuotanto tehostuu ja tuotteiden laatu paranee. Tiimien välinen tiedonsiirto tuotannon eri vaiheissa on niin ikään tärkeä, koska se nostaa koko tuotantoketjun tuottavuutta. Sisäistä tiedonsiirtoa edistää oppimiskulttuuri, jossa jokainen on valmis tekemään parhaansa.

Ulkoisessa tiedonsiirrossa hyödynnetään niin asiakkaiden kuin eri organisaatioiden tietoa, joka voi liittyä eri toimintoihin. Yrityksen tehdessä uusia linjauksia voidaan hyödyntää esimerkiksi ulkopuolisten hallituksen jäsenten osaamista. Henkilökohtaisiin suhteisiin perustuvalla sosiaalisella pääomalla on suuri merkitys siirrettäessä tietoa yritykseen sen ulkopuolelta.

Tutkimuksen keskeinen löydös oli yritysten kansainvälistymiseen liittyvien linjausten vaikutus tiedonsiirtoon ja -luontiin. ”Yhteistyönsyventäjä” keskittyy vain muutamaan ulkomaiseen asiakkaaseen läheisessä maassa. Tällöin kontakteissa on monia erilaisia osaajia, joiden kesken voi syntyä monipuolista uutta tietoa. ”Markkinoidenlaajentaja” taas hakeutuu koko ajan uusiin kohdemaihin joko vain Euroopassa tai muissakin maanosissa. Markkinoidenlaajentajan tiedonsiirto ja -luonti perustuu kontakteihin useiden uusien ja entistä haastavampien asiakkaiden kanssa.

Väitöstilaisuus

KTL Tenho Kohosen kansainväliseen liiketoimintaan liittyvä väitöskirja Tiedonsiirto ja -luonti metallialan osatoimittajien kansainvälistymisessä. Lähtökohtina sosiaalinen pääoma ja oppimiskulttuuri tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 11.5.2012 klo 12.00 alkaen (Chydenia, Stora Enso -sali, 3. kerros, Runeberginkatu 22 – 24, Helsinki).

Vastaväittäjänä toimii professori Olavi Uusitalo (Tampereen teknillinen yliopisto) ja kustoksena professori Rebecca Piekkari. Ohjaajana toimi professori Mika Gabrielsson.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-econ@aalto.fi tai puh. 050 566 5673. Väitöskirjan voi tilata sähköpostitse osoitteesta: toolo@ayy.fi

Lisätietoja: Tenho Kohonen (tenhokohonen@gmail.com), puh. 050 367 9553

Suomen XBRL-konsortio on liittynyt kansainväliseen XBRL-yhteisöön, joka on maailman johtava yritysraportointia standardoiva taho. Suomen XBRL-konsortion isäntäorganisaationa on Aalto-yliopisto ja konsortion fasilitaattorina on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Real-Time Economy -kehitysohjelma.

Konsortion perustajajäsenet ovat Patentti- ja rekisterihallitus, Verohallinto, Aalto-yliopisto, Taloushallintoliitto, Finanssialan keskusliitto, KPMG, PWC, Deloitte, TIEKE, Aditro, Suomen Asiakastieto, Kauppalehti Tietopalvelut, Tieto, IBM Finland, Hanken ja Åbo Akademi.

-Suomen XBRL-konsortiolla on vahva visio XBRL:n edistämisestä, ja olemme innoissamme Suomen liittymisestä XBRL-yhteisöön, iloitsevat XBRL International järjestön toimitusjohtaja Anthony Fragnito ja jäsenkomitean puheenjohtaja Dave Van Den Ende.

Tilinpäätökset sähköiseen muotoon

Suomen XBRL-konsortion ensimmäinen tavoite on luoda Suomen kirjanpitolainsäädännön pohjalta sähköiseen tilinpäätökseen tarvittava tekninen määritys, jonka palveluntarjoajat voivat sisällyttää omiin taloushallinnon ohjelmiinsa. Tavoitteena on, että käyttäjäyritykset voivat helposti ja tehokkaasti luoda tarvittavat raportit. Lisäksi lisätään XBRL-standardin yleistä tietotaitoa seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa.

-Olemme onnistuneet kokoamaan viranomaisraportoinnin parissa toimivat keskeiset tahot konsortioomme. Yhteinen työ XBRL-raportoinnin tuomiseksi Suomeen on jo aloitettu, sanovat Suomen XBRL-konsortion edustajat Elina Koskentalo Tieke ry:stä ja Esko Penttinen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

XBRL-kielestä on lukuisia hyötyjä. Viranomaiset pystyvät sen avulla kontrolloimaan tehokkaammin yritysten raportointia ja tarttumaan ongelmakohtiin. Raportoiville yrityksille viranomaisraportointi virtaviivaistuu. Lisäksi ulkopuolisen rahoituksen saaminen helpottuu, kun ulkomaiset sijoittajat saavat helpommin ja luotettavammin tietoa yrityksen taloudellisesta tilanteesta. Luotottajille ja analyytikoille XBRL-standardin hyödyt ovat merkittäviä aineiston vertailtavuuden ja uudelleenkäytettävyyden takia.

- Patentti- ja rekisterihallitus välittää tilinpäätöstietoja niitä hyödyntäville tahoille. XBRL-raportoinnin laaja käyttöönotto Suomessa parantaa tilinpäätöstietojen laatua, nopeuttaa huomattavasti raporttien käsittelyä ja tarjoaa reaaliaikaisempaa tietoa loppukäyttäjille, toteaa linjanjohtaja Olli Koikkalainen Patentti- ja rekisterihallituksesta.

Lisätietoja: Esko Penttinen, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, p. 040 575 4520, esko.penttinen@aalto.fi

Kauppakorkeakoulun Real-Time Economy -osaamiskeskus

Suomen XBRL konsortio järjestää XBRL Nordic -seminaarin 7.6.2012 klo 14-17 Aalto yliopiston kauppakorkeakoululla Chydenia-rakennuksessa (Runeberginkatu 22, sali G-112). Lisätietoja seminaarista.

XBRL-kieli (eXtensible Business Reporting Language) on kehitetty kuvaamaan organisaatioiden taloustietoja sähköisessä muodossa. XBRL on mullistamassa liiketoiminnan raportointia ympäri maailmaa. Se tarjoaa merkittäviä etuja yritystietojen valmisteluun, analysointiin ja viestintään. Sen käytön tavoitteena ovat kustannussäästöt, suurempi tehokkuus sekä tiedon parempi tarkkuus ja luotettavuus. XBRL on yleistymässä nopeasti ja siitä on tulossa taloudellisen tiedonvälityksen standardi. XBRL-kieltä kehittää noin 600 suuren yrityksen, organisaation ja viraston voittoa tavoittelematon yhteenliittymä XBRL International. XBRL on avoin standardi ilman lisenssimaksuja.

Lisätietoa: www.xbrl.org

Kesko on suomalainen kaupan alalla toimiva pörssiyhtiö, joka harjoittaa tukkukauppaa, tuottaa vähittäiskauppaa tukevia palveluja ja hankkii vähittäiskaupan liiketiloja.

Professori Tuunainen on toiminut vuodesta 2000 lähtien Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen (tieto- ja palvelutalous) professorina liiketoiminnan teknologian laitoksella. Tuunainen on toiminut elektronisen liiketoiminnan tutkimuksen eturintamassa ja tehnyt tutkimustyötä niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän aloitti Aalto Service Factoryn johtajana 1.1.2010.

Service Factory on Aalto-yliopiston korkeakoulujen palveluosaamisen keskittymä. Service Factoryn toiminnan päätavoitteena on tukea Aalto-yliopiston strategiaa maailmanluokan monialaiseksi yliopistoksi. Toiminta tähtää monitieteisen tutkimuksen, tutkimuksen perustuvan opetuksen ja yrityskumppanuuksien kautta syntyviin, maailmanluokassa merkittäviin tuloksiin.

Lisätietoja: Professori Virpi Tuunainen, puh. 050 5897 541, virpi.tuunainen(a)aalto.fi

Aalto Service Factory

Maisterivaiheen valintojen tulokset ovat luettavissa osoitteessa http://studies.aalto.fi/fi/admissions/admissionresults/

Verkkosivuilla julkistetaan ainoastaan niiden hyväksyttyjen nimet, jotka ovat antaneet siihen erikseen luvan.

Hakija voi tarkistaa itseään koskevan valintapäätöksen kirjautumalla sähköiseen valintajärjestelmään https://apply.aalto.fi. Hyväksytyille opiskelijoille postitetaan myös virallinen hyväksymiskirje.

Lisätietoja:
Aalto-yliopiston Hakijapalvelut
hakijapalvelut@aalto.fi

Väitöstutkimus koostuu neljästä erillisestä esseestä, jotka tarkastelevat hedge-rahastojen toimintaa eri näkökulmista.

Ensimmäisessä esseessä tutkitaan hedge-rahastojen toimintaa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Tulosten mukaan rahastot harjoittavat yleisesti perinteistä korkoerokaupankäyntiä, jossa lainataan varoja matalakorkoisessa valuutassa ja sijoitetaan korkeakorkoiseen valuuttaan.

Rahastot ovat kasvaneet niin suuriksi, että niiden kaupat valuuttamarkkinoilla vaikuttavat valuuttakursseihin ja korkotasoihin. Näin tapahtui esimerkiksi syksyllä 2008, jolloin pääomapako hedge-rahastoista vahvisti Japanin jeniä ja heikensi monia korkeakorkoisia valuuttoja.

Pääomavirroilla merkittävä vaikutus rahastojen tuottoihin

Toisessa esseessä todetaan hedge-rahastojen tarjoavan likviditeettiä osakemarkkinoilla. Tulosten mukaan rahastot ostavat sellaisia osakkeita, joita muut sijoittajat haluavat myydä, ja myyvät osakkeita, joita muut haluavat ostaa. Siten hedge-rahastot parantavat markkinoiden likviditeettiä ja vähentävät osakekurssien heiluntaa.

Kolmas essee osoittaa, että pääomavirroilla on merkittävä vaikutus hedge-rahastojen tuottoihin. Sijoittajien sijoittaessa pääomia rahastoihin rahastot kasvattavat olemassa olevia sijoituksiaan, mikä puolestaan nostaa rahaston sijoitusten arvoa. Tämän hintavaikutuksen poistuminen kestää lähes kaksi vuotta. Näin ollen osa hedge-rahastojen lyhyen aikavälin tuotoista on pääomavirtojen aiheuttamaa.

Hedge-rahastot vääristelevät tuottojaan omaksi edukseen

Neljännessä esseessä tarkastellaan hedge-rahastojen tuottoraportointia ja sen totuudenmukaisuutta. Tulosten mukaan osa hedge-rahastoista vääristelee raportoituja tuottolukujaan ajoittain omaksi edukseen. Vääristelyllä voidaan keinotekoisesti paisuttaa rahastoa ja laskuttaa korkeampia palkkioita, muokata tuottohistoriaansa houkuttelevammaksi uusille sijoittajille, ja myydä rahasto-osuuksia ylihintaan uusille sijoittajille tai toteuttaa sijoittajien lunastuksia alihintaan.

Tuottojen vääristelyä tapahtuu eniten silloin, kun siitä on myös eniten hyötyä rahastolle. Tuottojen manipulointi keinotekoisesti alentaa arvioita rahaston riskisyydestä ja paisuttaa arvioita riskikorjatusta tuotosta. Mahdollisesti juuri näistä syistä sijoittajat suosivat vääristeleviä rahastoja totuudenmukaisesti raportoivien sijaan.

Väitöstilaisuus

KTM Petri Jylhän rahoituksen aineeseen kuuluva väitöskirja Esseitä hedge-rahastojen taloustieteestä (Essays on the Economics of Hedge Funds) tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 4.5.2012 klo 12 alkaen (Chydenia, Stora Enso –sali, 3. kerros, Runeberginkatu 22-24).

Vastaväittäjänä toimii professori Joshua Pollet (Michigan State University) ja kustoksena professori Matti Suomien.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-econ(at)aalto.fi tai puh. 050 566 5673. Väitöskirjan voi tilata sähköpostitse osoitteesta: toolo(at)ayy.fi

Lisätietoja: Petri Jylhä (petri.jylha(at)aalto.fi), puh. 040 353 8034.

Kauppakorkeakoulussa suosituimmat hakukohteet olivat International Business Management ja Information and Service Management -maisteriohjelmat.

Koko Aalto-yliopistoon haki yli 16 000 hakijaa kevään hauissa. Kandidaattikoulutukseen tuli yli 12 000 ja maisterikoulutukseen noin 4 000 hakemusta. Vuonna 2011 hakijoita oli noin 15 600.

Lukukausimaksukokeiluun osallistuneet maisteriohjelmat kasvattivat suosiotaan

Valtakunnallisessa yliopistojen lukukausimaksukokeilussa mukana olevaan Aalto-yliopiston yhdeksään englanninkieliseen maisteriohjelmaan saapui yli 850 hakemusta, joista EU- ja ETA-maiden ulkopuolisia hakijoita oli 525. Vuoteen 2011 verrattuna EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten hakijoiden määrä kasvoi 26 prosenttia. Näistä maista eniten hakemuksia saapui Kiinasta ja Intiasta.

Suurin hakijamäärän kasvu oli Kauppakorkeakoulun International Business Communication -ohjelmassa, 96 prosenttia. Ohjelma kiinnosti myös EU- ja ETA-maiden hakijoita, joiden osuus yli kaksinkertaistui viime vuoteen verrattuna.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien hakijoiden määrä kasvoi kahdeksassa ohjelmassa. Vuoden 2011 hakijamäärään suhteutettuna kasvu oli suurinta Kauppakorkeakoulun International Business Communication -ohjelmassa, Perustieteiden korkeakoulun Mobile Computing -ohjelmassa ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Environmental Art -koulutusohjelmassa.

Lukukausimaksuohjelmien apurahoja hakee yli 240 opiskelijaa, joka on 100 enemmän kuin viime vuonna.

Maisterikoulutukseen hyväksytyt opiskelijat julkistetaan aikaisintaan 27.4.2012.

Kandidaattikoulutuksen hakijamäärät pysyivät samana

Huhtikuun alussa päättyneessä kandidaattikoulutuksen haussa Aalto-yliopistoon haki 12 056 ihmistä. Hakijamäärät pysyivät kaikilla Aallon koulutusaloilla aloilla samalla tasolla kuin vuonna 2011.

Kauppatieteiden kandidaattikoulutukseen Helsingin ja Mikkelin yksiköihin oli yhteensä 4 854 hakijaa. Tekniikan korkeakouluihin hakijoita oli yhteensä 4 513.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun hakemusten tarkastus saadaan päätökseen 27.4. mennessä ja vasta sen jälkeen tiedetään tarkat hakijamäärät. Sähköisen hakemuksen kandidaattitason tutkinto-ohjelmiin jätti 2 689 hakijaa.

Kandidaattikoulutukseen päässeiden nimet julkistetaan Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun osalta 21.6.2012. Tekniikan korkeakouluihin ja Kauppakorkeakouluun hyväksytyt ovat selvillä 6.7.2012.

Lue lisää Aalto-yliopiston hakijamääristä

Clausewitzin alkuperäisen näkemyksen mukaisesti myös Aallon tutkimuksessa strategista kyvykkyyttä tarkastellaan persoonallisuusteoreettisesta näkökulmasta. Tutkimuksen taustalla on puolustusvoimien edellisen komentajan, amiraali Juhani Kaskealan vuonna 2005 esittämä toive että puolustusvoimia koskevat ongelmat pitäisi nostaa avoimesti esiin jotta ne voitaisiin korjata.

Aallon tutkimuksen perusteella suomalaisupseereiden strategiset valmiudet eivät ole erityisen hyvät verrattaessa niitä esimerkiksi tyypillisiin akateemisen taustan omaaviin ihmisiin. Keskeinen syy ongelmaan näyttää olevan Maanpuolustuskorkeakoulun epäakateemisia hakijoita suosiva pääsykoejärjestelmä.

Sen seurauksena upseereiksi on varsinkin vuonna 2001 tehdyn upseerikoulutusjärjestelmäuudistuksen jälkeen valikoitunut henkilöitä, joilla on vain kohtuulliset valmiudet akateemiseen opiskeluun ja toimimiseen strategisina johtajina.

Maanpuolustuskoulutukseen valikoituvat vääränlaiset henkilöt

Aallon mukaan ongelman merkitys korostuu erityisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin, täsmälleen samaa aikaan kun kadettien akateeminen taso on laskenut, on Maanpuolustuskorkeakoulun virallinen status akateemisena yliopistona noussut merkittävästi. Siten Maanpuolustuskorkeakoulua voidaan pitää tiedeyliopistona, jolta kuitenkin puuttuvat akateemiset opiskelijat.

Toiseksi, erityisesti Yhdysvaltojen asevoimien tutkimusten mukaan nykyaikainen sodankäynti edellyttää myös muilta kuin vain varsinaisella strategisella tasolla toimivilta upseereilta hyviä akateemis-strategisia valmiuksia. Siten myös käytännölliset syyt tukevat näkemystä, jonka mukaan Maanpuolustuskorkeakouluun näyttää valikoituvan vääränlaisia henkilöitä nykyaikaisen sodankäynnin tarpeisiin koulutettaviksi.

Koska suomalaisupseereiden strategisten valmiuksien lasku ajoittuu juuri siihen vaiheeseen kun niiden pitäisi nousta, asia aiheuttaa puolustusvoimille monenlaisia, suuriakin ongelmia. Siksi puolustusvoimat on tällä hetkellä paljon vakavammassa kriisissä kuin se itse tietää. Esimerkiksi puolustusvoimille viime aikoina asetetut säästötavoitteet ovat miltei merkityksettömiä verrattuna maanpuolustuskyvyn romahdukseen, johon upseerikunnan epäpätevöityminen näyttää johtavan jo lähitulevaisuudessa.

Väitöstilaisuus

KTM Mika Aallon johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan aineeseen kuuluva väitöskirja Strategin tragedia. Suomalaisupseerit clausewitzlaisina strategeina tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa (Juhlasali, päärakennus, Runeberginkatu 14-16) torstaina 26.4.2012.

Vastaväittäjinä toimivat professori, KTT Pauli Juuti, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, VTT Mika Kerttunen, (Baltic Defence College, Tartto), ja kustoksena professori, KTT Risto Tainio.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-econ(at)aalto.fi tai puh. 050 566 5673. Väitöskirjan voi tilata sähköpostitse osoitteesta: toolo(at)ayy.fi

Lisätietoja: Mika Aalto, mika.aalto3(at)luukku.com, puh. 040 563 1845

Nykyään markkinoinnin tutkimuksen suurin haaste on ymmärtää, mihin yritysten tulisi kohdentaa rajalliset resurssit, ja millaisia tuloksia markkinointi-investoinneilta voidaan odottaa. Parempi ymmärrys markkinoinnin vaikuttavuudesta on edellytys markkinointiosaamisen kehittämiselle niin yritystasolla kuin kansallisesti.

Antti Vassinen esittelee väitöskirjassaan markkinoinnille uuden menetelmän, jonka avulla saadaan esille mikä markkinoinnin tekeminen tuottaa tulosta ja mikä ei. Menetelmän avulla tutkijat ja liikkeenjohtajat pääsevät käsiksi niihin mekanismeihin, jotka tuottavat markkinoinnin tulokset liiketoiminnassa ja toimintaympäristössä.

Vassisen menetelmä, Causal Explanation of Marketing Outcomes (CEMO), mahdollistaa monimutkaisten, syvää laadullista ja kontekstuaalista ymmärrystä vaativien sekä keskenään ristiin vaikuttavien ilmiöiden mallintamisen systemaattisen konfiguraatioanalyysin avulla. Koska tämä tieto on erittäin vaikeasti saavutettavaa ja todennettavaa nykyisillä tilastollisilla menetelmillä, on Vassisen lähestymistapa arvokas lisä keinoihin ymmärtää ja hallita markkinoinnin ilmiöitä.

Uutta tietoa luopumalla vanhoista oletuksista

CEMO-menetelmä auttaa löytämään vastauksia yritysten ja markkinointipäättäjien strategisiin mutta arkisiin ongelmiin: Mitkä kilpailukeinot toimivat, ja missä yhdistelmissä? Millä tavoilla markkinoinnin tulosvaikutus syntyy juuri tässä yhteydessä?

Menetelmä lähtee liikkeelle totuttujen tilastollisten menetelmien vastaisista olettamista: samaan lopputulokseen on useita eri polkuja, pieni ero matkalla voi johtaa tyystin toiseen tulokseen, hyvän tuloksen takana ovat eri tekijät kuin heikon tuloksen.

- Menetelmää on sovellettu Valion tuoretuotteisiin ja Blue1:n lentotarjousten markkinoinnin vaikuttavuuteen, ja saatua tietoa on jo hyödynnetty yritysten liiketoiminnassa. Lisäksi sitä on kehitetty ja testattu monipuolisesti parin kymmenen eri yrityskumppanin liiketoimintakontekstissa, Vassinen kiittää.

Tutkimus on osatulos Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun ja Svenska handelshögskolanin StratMark-hankkeesta.

Väitöstilaisuus

Antti Vassisen (DI, Aalto-yliopisto) markkinoinnin aineeseen kuuluva väitöskirja Configurational explanation of marketing outcomes: a fuzzy-set qualitative comparative analysis approach tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 27.4.2012 klo 12.00 alkaen (päärakennus, Juhlasali, Runeberginkatu 14-16).

Vastaväittäjänä toimii kunniaprofessori, PhD Ian Wilkinson (Sydneyn yliopisto) ja kustoksena professori Henrikki Tikkanen.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-econ(at)aalto.fi tai puh. 050 566 5673. Väitöskirjan voi tilata sähköpostitse osoitteesta: toolo(at)ayy.fi

Lisätietoja: Antti Vassinen (antti.vassinen(at)aalto.fi), puh. 050 383 8519

Aalto-yliopiston avoimen yliopiston kesätarjonnassa on kursseja kauppatieteelliseltä ja teknilliseltä alalta sekä kielikursseja.

Aalto-yliopiston eri korkeakoulujen tutkintovaatimusten mukaiset kurssit ovat avoimia kaikille. Opetusta on pääosin iltaisin 1 – 4 kertaa viikossa.

Kurssit ovat laajuudeltaan 1 -10 opintopistettä. Osallistumismaksu (10€/opintopiste) maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Tutustu kursseihin ja ilmoittaudu 17.4. alkaen!

Elementit tekevät johdon laskentatoimesta tärkeämpää strategisen päätöksenteon ja ohjauksen kannalta. Käytännössä tämä näkyy mm. investointiprojektien arvioinnin tai yksilön suorituksen arvioinnin laajentumisena käsittämään myös vaikeasti mitattavia, strategisesti merkittäviä tekijöitä.

Tämä selviää KTM Katja Kolehmaisen väitöskirjatutkimuksesta. Kolehmainen tarkasteli väitöskirjassaan laajasti talousjohdon strategisia käytäntöjä. Tarkastelun kohteena olivat mm. strategisiin investointipäätöksiin sekä organisaation ja yksilön strategiseen tulosmittaukseen liittyvät käytännöt. Väitöskirjan empiirinen aineisto koostui kahdessa johtavassa globaalissa yrityksessä tehdystä case-tutkimuksesta, ja laajemmasta yhdysvaltalaisissa, englantilaisissa ja japanilaisissa yrityksissä kerätystä case-aineistosta.

Käytäntö voi poiketa teoriasta

Kolehmaisen väitöskirjatutkimus osoittaa, että johdon laskentatoimen käytännöt voivat poiketa huomattavasti laskentatoimen oppikirjoissa esitetyistä kuvauksista. Yritysjohtajat voivat esimerkiksi joustaa merkittävästi investointiprojekteille asettamistaan taloudellisista tavoitteista tai jopa manipuloida laskelmia, jotta strategisesti tärkeät investointipäätökset hyväksyttäisiin.

Strategisempi rooli saattaa edellyttää myös käytäntöjen muuttamista. Strategisen tulosmittariston luominen dynaamiseksi voi edellyttää käytäntöjä, jotka eroavat merkittävästi tulosmittaristojen tyypillisistä käytännöistä. Tällaisia eroja voivat olla esimerkiksi yksilötason strategisen tulosmittariston nosto strategian toteuttamisessa keskeiseksi järjestelmäksi ja laadullisten, toivottua toimintaa kuvaavien mittareiden painottaminen yksilön suorituksen arvioinnissa.

Väitöstilaisuus

KTM Katja Kolehmaisen laskentatoimen aineeseen kuuluva väitöskirja On the Interface between Strategy and Management Accounting: Four Essays tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa perjantaina 20.4.2012 klo 12.15 alkaen (Chydenia, Stora Enso -sali, 3. Kerros, Runeberginkatu 22-24). Vastaväittäjänä toimii Professori Josep Bisbe (ESADE - Universitat Ramon Llull) ja kustoksena professori Teemu Malmi.

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tiedustella ilmaiskappaleita Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun viestinnästä, viestinta-econ(at)aalto.fi tai puh 050 566 5673. Väitöskirjan voi tilata sähköpostitse osoitteesta toolo(at)ayy.fi

Lisätietoja: Katja Kolehmainen (katja.kolehmainen(at)aalto.fi), puh. 09 470 38488.

Vuonna 1916 perustettu AACSB on maailman johtava kauppatieteellisen alan koulutusta arvioiva organisaatio. Sen myöntämä AACSB -akkreditointi on myönnetty vain vajaalle viidelle prosentille kaikista maailman kauppakorkeakouluista. Suomalaisista kauppakorkeakouluista ainoastaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoululla on tämä akkreditointi.

Akkreditoinnit edellyttävät vaativien kansainvälisten laatukriteerien täyttymistä ja määrätietoista sitoutumista jatkuvaan kehittymiseen. Laatua arvioidessaan AACSB kiinnittää huomiota mm. akateemisen henkilöstön pätevyyteen, ohjelmien toteutukseen sekä tutkintojen ja ohjelmien oppimistavoitteiden täyttymiseen.

-  Akkreditoinnit, kuten AACSB, ovat tärkeitä kauppakorkeakouluille. Niiden kautta voimme osoittaa kuuluvamme kauppakorkeakoulujen kansainväliseen parhaimmistoon, sanoo dekaani Ingmar Björkman.

-  Vähintään yhtä tärkeää on myös se, että akkreditointiprosessit auttavat meitä parantamaan jatkuvasti työmme laatua. Kouluamme kehuttiin sen vahvuudesta ja uudistumisesta tutkimuksessa, opetuksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Saimme lisäksi hyödyllisiä neuvoja miten voisimme yhä parantaa kouluamme tulevina vuosina.

Virallisesti saatu laatuarviointi myönnetään Kauppakorkeakoululle AACSB:n vuosittaisen kokouksen yhteydessä huhtikuun lopussa San Diegossa.  

Lue lisää AACSB -akkreditoinnista: www.aacsb.edu/accreditation

Opiskelijat ja Aallon korkeakouluista valmistuneet ruukkilaiset juoksevat keväisen Helsingin keskustan läpi Herttoniemeen Ruukin pääkonttorille, missä odottaa sauna ja iltapala. Illan aikana kuunnellaan erilaisia uratarinoita sekä keskustellaan minkälaisia odotuksia kansainvälisillä nuorilla on työelämästä ja tulevasta urasta.

– Perinteisten yritysesittelyiden aika viineritarjoiluineen on ohi. Pelkän istumisen ja kuuntelemisen sijaan saamme samalla päivän piristävän liikuntahetken ja verkostoidumme rennossa tunnelmassa nauttien terveellistä ruokaa, kertoo Daniil Pokidko, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun International Business -ohjelman koordinaattori.

Perjantaipalaveri pururadalla

– Innostuimme heti tästä teemasta, sillä Ruukilla on pitkään tuettu henkilöstön kuntoilua. Kuntokurssit liikuntakeskuksissa, erilaiset kuntokampanjat ja liikuntasetelit ovat minulle merkki siitä, että hyvinvointini on tärkeä yrityksen menestykselle. Lisäksi työntekijät voivat itse keksiä tapoja yhdistää liikunta työkavereiden kanssa vaikka viikoittaisella sählyvuorolla. Olen myös nähnyt erään tiimin pitävän perjantaipalaverinsa aamulla kahdeksalta pururadalla, kertoo Ruukissa henkilöstöasiantuntijana työskentelevä Irina Nordström.

Toimistotyötä tekeville asiantuntijoille ja tenttikirjoja pänttääville opiskelijoille on tärkeä päästä rasittamaan lihaksia ja saamaan raitista ilmaa. Nähtäväksi jää, minkälaisia muita huvin ja hyödyn yhdistäviä muotoja opiskelijoiden suuntaan tehtävä yhteistyö jatkossa saa.

Lisätietoja: ib-econ(at)aalto.fi ja AlumniNETin sivuilta

Tämän osoittaa CEMATissa juuri valmistunut selvitys, johon haastateltiin 19 Suomessa toimivan venäläistaustaisen yrityksen johtoa.

”Suomi on pienyrittäjän paratiisi”

Maantieteellinen läheisyys etenkin Pietariin tarjoaa hyvän pohjan venäläiseen kysyntään perustuvalle liiketoiminnalle, kuten matkailu-, kiinteistö- ja logistiikkapalveluille. ”Suomi on pienyrittäjän paratiisi” kiteytti CEMATin haastattelema venäläisyrittäjä, joka oli myynyt liiketoimintansa Moskovassa ja muuttanut matkailuyrittäjäksi Suomeen.

Liiketoiminnan kehittämisen lisäksi venäläisyrittäjiä vetävät Suomeen henkilökohtaiset motiivit, kuten puhdas luonto ja turvallisuus perheen elämisen laatua parantavina tekijöinä.

Korkea kustannustaso ja pienet markkinat estävät isojen voittojen tekemistä

Pikavoittojen tekeminen on sen sijaan venäläisyritysten kokemusten mukaan Suomessa jokseenkin mahdotonta. Vakauden hintana ovat korkea verotus, markkinoiden pienuus ja korkea kulurakenne. ”Jos joku tulee Suomeen tekemään isoja rahoja, se on sama kuin menisi poimimaan vesimeloneita taigalle”, kärjisti toinen yrittäjä.

Toimintaympäristön miinuspuolet tekevät toisaalta Suomesta hyvän ”testilaboratorion” kansainvälisille markkinoille tähtääville venäläisyrityksille, jotka haluavat hioa liiketoimintaprosessejaan kuntoon vakaassa ja kilpaillussa toimintaympäristössä. Venäläisiä kiinnostaa myös suomalaisen korkean teknologian osaamisen hyödyntäminen ja pääsy EU-markkinoille Suomen kautta.

Yhteistyö toimii mutta kulttuurierojakin löytyy

Venäläisyritysten kokemukset Suomessa toimimisesta ovat pääsääntöisesti positiiviset. Viranomaistoiminnan läpinäkyvyyttä arvostetaan, joskin julkisen sektorin toimijat koetaan hieman etäisinä. Yhteistyö suomalaisyritysten kanssa sujuu myös ilman suurempia ongelmia, ja suurimmalla osalla yrityksistä on sekä suomalaisia että venäläisiä asiakkaita ja liikekumppaneita.

Haasteita yhteistyössä suomalaisyritysten kanssa aiheuttavat lähinnä erilainen aikakäsitys ja muut erot liiketoimintakulttuurissa. Varsinaisiin ennakkoluuloihin olivat törmänneet lähinnä kuluttajapalveluita tarjoavat venäläisyritykset. Toisaalta venäläisyritykset kokevat kynnyksen osallistua suomalaisten yrityselämän järjestöjen toimintaan korkeana. 

Työllistävätkö venäläisyritykset suomenkielisiä?

Venäläistaustaiset yritykset työllistävät pääasiassa venäjänkielisiä henkilöitä. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että venäjän kielen osaaminen on välttämätöntä sekä venäläisten asiakkaiden kanssa toimittaessa että viestittäessä venäläisen emoyhtiön kanssa. Yritysten tähänastiset kokemukset suomalaisista työntekijöistä ovat kuitenkin myönteisiä, ja heitä uskotaan tulevan palkkalistoille enemmän suomenkielisen asiakaskunnan laajentuessa.

CEMATin ”Venäläisyritysten strategiset verkostot Suomessa” –tutkimushankkeessa tarkasteltiin Suomessa toimivien venäläisyritysten sidosryhmäsuhteita ja integroitumista suomalaiseen toiminta-ympäristöön. Tutkimuksen rahoitti Paulon säätiö ja siitä valmistuu englanninkielinen raportti kevään 2012 aikana.

Lisätietoa tutkimushankkeesta: Riitta Kosonen (riitta.kosonen(at)aalto.fi) ja Päivi Karhunen (paivi.karhunen(at)aalto.fi)

Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT (Center for Markets in Transition) on syksyllä 1998 perustettu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus- ja opetusyksikkö. Keskuksen toiminta-ajatuksena on tehdä perustutkimusta sekä tuottaa tutkimustietoa, joka palvelee nopeasti kehittyvillä markkinoilla (Venäjä, Baltian maat, Aasia ja Latinalainen Amerikka) toimivia suomalaisyrityksiä sekä edistää pääkaupunkiseudun kilpailukykyä osana Itämeren talousaluetta. CEMAT kasvattaa tulevaisuuden Venäjä- ja Aasia-osaajia kanavoimalla tutkimustulokset maisteriopetukseen.

Muun muassa nämä tulokset selviävät CEMATin tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisyritysten toimintoja Kaakkois-Aasian maissa. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti yritysten näkemyksiin ASEANin eli Kaakkois-Aasian yhteistyöjärjestön (the Association of Southeast Asian Nations) talousintegraatiokehityksestä.

Lisäksi tutkimuksessa kysyttiin miten alueellinen yhdentyminen vaikuttaa yritysten liiketoimintaympäristöön mm. Malesiassa ja Singaporessa.

Yrityshaastattelujen perusteella selvitettiin suomalaisyritysten kokemuksia kaupan esteistä, AFTA -vapaakauppa-alueesta sekä markkinoiden todellisesta yhdentymisestä Kaakkois-Aasiassa.

CEMATin englanninkielinen tiedote http://econ.aalto.fi/en/current/news/view/2012-03-21-003/

Lisätietoja: Tutkimuspäällikkö Erja Kettunen-Matilainen, erja.kettunen-matilainen(at)aalto.fi

Kansainvälisten markkinoiden tutkimuskeskus CEMAT (Center for Markets in Transition) on syksyllä 1998 perustettu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus- ja opetusyksikkö.  Keskuksen toiminta-ajatuksena on tehdä perustutkimusta sekä tuottaa tutkimustietoa, joka palvelee nopeasti kehittyvillä markkinoilla (Venäjä, Baltian maat, Aasia ja Latinalainen Amerikka) toimivia suomalaisyrityksiä sekä edistää pääkaupunkiseudun kilpailukykyä osana Itämeren talousaluetta. CEMAT kasvattaa tulevaisuuden Venäjä- ja Aasia-osaajia kanavoimalla tutkimustulokset maisteriopetukseen.

– Haluamme toimia siltana idän ja lännen välillä johtamisosaamisen saralla. Tavoitteenamme on olla ykkösvaihtoehto niille pohjoismaisille yrityksille, jotka hakevat kasvua Aasian markkinoilta, sanoo Aalto EE:n toimitusjohtaja, tohtori Pekka Mattila.

– Kun tuotantokustannukset ovat Pohjoismaissa vääjäämättä korkeat, innovaatiot ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen ovat avainasemassa. Useat pohjoismaiset yritykset pyrkivät laajentamaan toimintaansa Aasiassa. Aalto EE tuo ruotsalaisten yritysten saataville poikkeuksellisen tekniikan, talouden ja muotoilun yhdistelmän, joka auttaa innovoimaan niin tarjoomia kuin kokonaan uusia liiketoimintamalleja, jatkaa Aalto EE:n Senior Advisor, professori Göran Roos.

– Maailmantalouden myllerrys asettaa uusia haasteita myös Ruotsille pohjoismaiden johtavana taloutena. Yhä useampi yritys löytää kasvupolkunsa Aasiasta. Yhä harvemmalla on kuitenkin varaa epäonnistua markkinavalloituksissaan. Ratkaisevaa menestymiselle on, miten taitavasti yritykset onnistuvat luomaan aidosti kansainvälisiä johtamiskulttuureita ja –järjestelmiä. Olen varma, että tämä avaa meille ovet myös länsinaapurissa, tohtori Mattila sanoo.

Aalto EE:n Ruotsin toiminnoista vastaava Theresia M. Andersson on samaa mieltä.
– Uskon, että olemme ykköskumppani niille pohjoismaisille suuryrityksille, jotka todella haluavat sopeutua muuttuneeseen maailmaan. Aalto EE:n poikkitieteellisyys, laaja kansainvälinen professoriverkosto, pitkät perinteet sekä uudenlaiset menetelmät takaavat, että asiakkaamme saavuttavat kestäviä ja mitattavia tuloksia.

Kauppakorkeakoulujen aatelia

Aalto EE on ainoa Ruotsin markkinoilla toimiva johdon kouluttaja, jolla on kaikki kolme arvostettua kansainvälistä laatuleimaa. Nämä maineikkaat akkreditoinnit (AACSB, AMBA ja EQUIS) on myönnetty alle yhdelle prosentille maailman kauppakorkeakouluista.

Financial Times -lehden mukaan Aalto Executive MBA -ohjelma on lajissaan pohjoismaiden paras. Saman julkaisun tuottamassa liikkeenjohdon koulutusta tarjoavien opinahjojen maailmanlaajuisessa arvioinnissa Aalto EE ylsi vuonna 2011 sijalle 44.

Lisätietoja:
Pekka Mattila, valtiot. tri, toimitusjohtaja,
Aalto University Executive Education
pekka.mattila@aaltoee.fi
Matkapuhelin: +358 40 738 7221

Theresia M. Andersson, Ruotsin maajohtaja,
Aalto University Executive Education
theresia.andersson@aaltoee.com
Matkapuhelin: +46 707 630 107

Aalto University Executive Education
Design Factory
Media Factory
Service Factory
Aalto Leadership Lab

Aalto University Executive Education (Aalto EE) tarjoaa korkealaatuisia liikkeenjohdon kehittämispalveluja hyödyntäen Aalto-yliopiston osaamista. Aalto EE:n missiona on rakentaa parempi maailma paremmalla johtajuudella ja kasvattaa uusi johtajasukupolvi. Yhtiön vahvuuksia ovat globaali toimintamalli ja monipuolinen tarjonta Suomessa, Puolassa, Singaporessa, Etelä-Koreassa, Kiinassa ja Indonesiassa (toiminta aloitettiin Soulissa, Etelä-Koreassa vuonna 1995 ja Singaporessa vuonna 1999, Puolassa vuonna 2000, Kiinassa vuonna 2002, Taiwanissa vuonna 2003 ja Indonesiassa vuonna 2012).